perjantai 21. syyskuuta 2012

Työmääräyksen teko

Kerron nyt työmääräyksen teosta vaihe vaiheelta.
Meillä on käytössä AutoFutur -ohjelma, jolla työmääräykset tehdään.

Työmääräyksen teko aloitetaan, kun avataa AutoFutur- ohjelma ja sieltä klikataan kohtaa uusi työmääräys.
Jos asiakas on jo aikaisemmin käyttänyt ajoneuvoansa huollossa samassa paikassa, hänen tietonsa löytyvät koneen muistista. Tiedot pystyy hakemaan myös ajoneuvon tietojen perusteella klikkaamalla ajoneuvo kohdasta painiketta etsi:

Kuva on otettu ohjelman demoversiosta ja asiakas ei ole todellinen, vaan harjoitusasiakas. Kuvassa on vaihe jossa asiakas löytyy valmiiksi, mutta ohjelma näyttää vain kolmekymmentä ensimmäistä asiakasta. Kuvassa näkyy kenttä, jossa lukee nimi tai asiakasnro. Siihen kirjoittamalla asiakkaan nimen tai asiakas numeron saa haettua asiakaan tiedot.

Jos asiakas on uusi pystyy tiedot hakemaan Trafin kautta, kun klikkaa työmääräyksen aloitusnäytössä asiakkaan kohdalla painiketta uusi.

Näin työmääräys on saatu alkuun. Tässä vaiheessa kirjataan työmääräyksen selvitys kohtaan ajoneuvolle tehtävät työt. Ne voidaan kirjata esimerkiksi tähän tapaan:

Sitten myydään tehdyt työt tällä tavoin:

Samalla voidaan myydä työssä käytetyt tuotteet, joita ovat öljynsuodattimet, pyyhkijän sulat ja muut vastaavat.


torstai 13. syyskuuta 2012

AUNE-ehdot

Tehtävänä oli kertoa AUNE-ehdoista, eli moottoriajoneuvojen korjausehdoista. Ajattelin kertoa blogiini asentajalle tärkeimmistä kohdista joita AUNE-ehdoista löytyy.

Ensimmäisenä ehdoista on korjaamon velvollisuudet. Tähän kuuluu se, että korjaamo suoritta työn ammattitaitoisesti ja huolellisesti noudattaen valmistajan laatimia ohjeita. Korjaamon tulee myös hankkia alkuperäisvaraosat ja tarvikkeet tai ainakin niitä alkuperäisosia vastaavat osat ellei toisin sovita. Korjaamon tulee myös pyrkiä asiakkaalle edullisiin ratkaisuihin.

Toisena on työtilaus. Työtilauksista kirjoitetaan paperit, joista toinen osa jää korjaamolle ja toinen menee asiakkaalle. Asiakkaan kuuluu työtilausta tehdessään ilmoittaa korjaukseen vaikuttavat seikat kuten esimerkiksi aikeisemmat työn kohteen korjaukset tai korjausyritykset. Jos työtilausta muutetaan tai täydennetään jälkeenpäin asiakkaan pyynnöstä pitää sovitut muutokset merkitä korjaamon työtilaukseen. Asiakas voi peruuttaa työn ennen työn aloittamista tai sen valmistumista. Tällöin korjaamo voi veloittaa asiakasta ennen peruutusta tehdystä työstä, siihen käytetyistä varaosista ja tarvikkeista.

Kolmas kohta on vastuu autoverosta eli korjaamo ei ota vastaan ajoneuvon uudelleen verottamiseen mahdollisesti johtavaa korjaustyötä, ellei ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja ole työn tilaajana. Mikäli ajoneuvon korjaamisesta koituu tällaisia muutoksia tulee korjaamon ilmoittaa asiakkaalle asiasta ennen työn aloittamista.

Neljäs kohta on hintatiedot. Korjaamon hinnoitteluperusteet tulee olla nähtävillä korjaamon asiakastiloissa hintamerkintäasetuksen edellyttämällä tavalla. Kun korjaustyölle annetaan hinta-arvio sitä ei saa ylittää kuin maksimissaan 15 prosentilla ellei asiakkaalle ilmoiteta asiasta etukäteen. Jos korjaukselle ilmoitetaan enimmäishinta, joka kattaa koko työn ei enimmäishintaa saa tällöin ylittää.

Viidentenä kohtana on lisätyöt. Jos korjausta tehdettäessä ilmenee lisää korjattavaa kuuluu kysyä ensin lupa asiakkaalta, että saako lisätyöt suorittaa. Jos asiakkaaseen ei saada yhteyttä saa korjaamo tehdä vain vähäisiä korjaukseen kuulumattomia töitä.

Kuudes kohta on maksuehdot. Lasku maksetaan yleensä käteisellä työn kohteen luovutuksen yhteydessä, ellei muusta maksutavasta ole työtilausta tehtäessä sovittu. Korjaamo perii viivästyskorkoa erääntyneestä ja myöhästyneestä suorituksesta korkolain mukaisesti.

Seitsemäs kohta on vakuutusyhtiön laskuun tehtävät korjaukset. Tällaisissa tapauksissa työtilaus laaditaan korjaamon ja asiakkaan välillä, ellei toisin sovita. Ajoneuvoon tehdään vahinkotarkastus vaurioiden ja korjaustavan määrittämiseksi. Saatuaan laskutusluvan laskuttaa korjaamo suoraan vakuutusyhtiötä asiakkaan sijasta. Asiakas on velvollinen maksamaan korjaamolle sen osan laskusta, jota vakuutusyhtiö ei korvaa.

Kahdeksantena kohtana on työn valmistuminen. Jos korjaamo ei saa korjausta valmiiksi sovittuun aikaan mennessä, korjaamon on ilmoitettava asiakkaalle lisäajan tarpeesta. Asiakkaan puolestaan kuuluu antaa korjaamolle kohtuullinen lisäaika korjauksen loppuun suorittamiseksi. Jos valmistumisaikaa ei ole sovittu työtilausta tehtäessä, tehdään työ korjauksen laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisessa ajassa.

Yhdeksäs kohta on työn kohteen vastaanottaminen ja luovuttaminen. Tämä pitää sisällään sen, että työ vastaanotetaan ja luovutetaan korjaamon aukiolon aikana. Kun työn kohteen luovutus tai vastaanottaminen tehdään muuna kuin korjaamon aukiolonaikana vastuu on tällöin asiakkaalla. Korjaamo vastaa työn kohteen huolellisesti säilyttämisestä. Korjaamo on vastuussa työn kohteen katoamisesta tai sen vahingoittumisesta, ellei se osoita toimineensa huolellisesti. Korjaamon säilytys vastuu lakkaa neljän vuorokauden kuluessa siitä kun asiakkaalle on ilmoitettu työn valmistumisesta.

Kymmenes kohta on takuu. Korjaamo antaa tehdystä työstä takuun, joka on voimassa kuusi kuukautta tai 15.000 kilometrin ajan riippuen siittä kumpi näistä rajoista tulee ensin täyteen. Takuu koskee myös alihankkijan, työtä ja tämän hankkimia varaosia ja tarvikkeita, jota korjaamo on käyttänyt.

Yhdestoista kohta koskee maalaustakuuta. Maalaustakuu on voimassa 12 kuukautta työn valmistumisesta ellei toisin sovita. Maalaustakuu ei kuitenkaa kata vaurioita, jotka johtuvat:
1) ulkoisista vahingoista (esim. kiveniskut, ilman epäpuhtaudet tai muut vastaavat syyt)
2) Korin liitoksien välistä alkaneesta ruostumisesta, jota ei voi todeta liitoskohtia avaamatta
3) Ajoneuvoon aiemmin tehdyistä korjaus- ja maalaustöistä , jotka on tehty käyttäen sellaisia menetelmiä, jotka ovat vahingoittaneet maalausta ja joita ei ole voitu maalausta tehtäessä havaita.
Korjaamo voi rajoittaa:
1) takuuta maalauksissa, jos asiakas on tehnyt itse pohjatyöt, toimittanut itse materiaalit tai on asettanut normaaleista työmenetelmistä poikkeavia vaatimuksia maalaamolle.
2) takuuta maalauksissa, joissa on ruoste- tai muita vastaavia syöpymisvaurioita
3) takuuta maalauksissa, joissa maalataan muovi- ta kumiosia, joiden materiaalia ei voi täysin tunnistaa.

Kohta kaksitoista on virheilmoitus ja virheen korjaaminen. Jos työtäå tehtäessä on tapahtunut virhe on asiakkaan velvollisuus ilmoittaa tästä korjaamolle ja vaatia oikaisua tästä kohtuullisen ajan kuluessa.

Kohta kolmetoista on asiakkaa oikeus vahingonkorvaukseen korjaamon virheen tai viivästyksen johdosta. Kuluttaja-asiakkaalla on oikeus vaatia korvausta virheen tai viivästyksen aiheuttamasta välittömästä vahingosta, jos korjaustyö on tehty virheellisesti tai se ei ole valmistunut näiden ehtoje kahdeksannen kohdan mukaisesti määräytyvässä korjausajassa.

Neljästoista kohta on erimielisyyksien ratkaiseminen. Kuluttaja-asiakas voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, jos erimielisyyksiä osapuolten välillä ei voida ratkaista osapuolten kesken. Kanne voidaan nostaa myös yleisessä alioikeudessa kuluttajan kotipaikkakunnalla, jos erimielisyydet joudutaan ratkaisemaan tuomioistuimessa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Jarrut


Kuvassa on jarrunestesäiliö jonka tarkoitus on lähinnä säilöä jarrunestettä.


















Jarrutuksessa syntyvä paine välittyy jarruihin jarruputkia pitkin.

Jarruletku ajaa saman asian kuin jarruputket, mutta sitä käytetään paikoissa joissa tapahtuu liikettä.


















Levyjarruissa on jarrusatula, jonka sisällä sijaitsevat jarrupalat sekä jarrumännät. Männät painavat jarrupaloja jarrulevyjä vasten. Tällöin tapahtuu jarrutus.


















Jarrumännät painavat jarrupaloja tai jarrukenkiä jarrulevyä tai rumpua vasten jarrunesteen johtaman paineen takia. Jarrumännät sijaitsevat kuvassa olevan jarrusylinterin sisällä.














Jarrupääsylinteri muuntaa ei-hydraulisen paineen hydrauliseksi paineeksi jarrupoljinta painettaessa.



















Näm ovat jarrupalat, jotka painautuvat jarrulevyä vasten ja yhdessä ne saavat aikaa ajoneuvon hidastumisen.


















Kuvassa on ABS-hydrauliyksikkö. ABS-järjestelmä estää jarruja lukkiutumasta ja se on sähköistetty järjestelmä.

Kuvassa on jarru tehostin, jonka tehtävänä on tehostaa jarrupolkimelta lähtevää jarrutusta.

Kuvassa seisontajarruvaijerit lähtevät haarautumaan kohtirumpujarruja. Seisontajarruvaijeria vedettäessä se painaa jarrukenkiä jarrururumpua vasten ja näin auto ei paikalla ollessa lähde liikkumaan.

Jarrunesteitä on olemassa erilaisia DOT 3,4.5 ja 5.1. Jarrunesteet DOT 3,4 ja 5.1 ovat glykoli- ja glykoli/boraatti pohjaisia. DOT 5 on näistä ainoa silikonipohjainen jarruneste. Jarrunesteet tulisi vaihtaa vuoden tai kahden vuoden välein, koska jarrunesteen sekaan muodostuu vettä ja kovissa jarrutuksissa vesi kiehuu jarrutettaessa ja tällöin jarrutus menettää tehon ja poljin palautuu vain takaisin.